Osaamisen tunnistaminen korkeakouluissa

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksilukemisen osaksi opintoja ja tutkintoa. Osaaminen voi syntyä joko formaalissa, epävirallisessa tai arkioppimisessa. Muualla kuin formaalissa koulutuksessa hankittu opiskelijoiden osaaminen on usein järjestötoimintaa, toimimista lautakunnissa ja tutoreina tai harrastuksista saatua osaamista.

Tunnistaminen ei kuitenkaan johda suoraan virallisen todistuksen tai tutkintotodistuksen antamiseen, mutta selvitystyö voi olla virallisen tunnustamisen perustana. Tunnistamisen avulla yksilön opintosaavutukset saadaan näkyville dokumentointia varten.

Osaamisen tunnistamista voidaan tarkastella sekä oppijan että korkeakoulun näkökulmasta. Oppija selvittää aiemmin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sitä suhteessa osaamistavoitteisiin.  Hänen pitää pystyä kuvaamaan ja näyttämään osaamisensa. Korkeakoulu arvioi opiskelijan esittämät oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne opintojen osaamistavoitteita. Korkeakouluissa aiemmin hankittua osaamista voidaan tunnistaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin avulla. HOPS yhdistää oppijan aiemmin hankkiman osaamisen, korkeakoulun opetussuunnitelman ja opiskelijan osaamistavoitteet.

Osaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi
• portfolio
• reflektiivinen essee omasta osaamisesta
• osaamispäiväkirja
• oppimistehtävät
• työnantajan todistus/suositus
• strukturoitu haastattelu
• tentti
• näyttökoe
• projektityö
• suullinen arviointi
• asiantuntijaluennointi
• kirjallinen yhteenveto informaalista oppimisesta ja kokemuksesta
sekä näiden yhdistelmät.

Pelkät osaamisen osoittamisen menetelmät eivät yksinään riitä, vaan opiskelijoille on annettava myös riittävää ohjausta ja tukea AHOT-prosessin aikana. Erilaisia tukimuotoja ovat esimerkiksi
• henkilökohtainen tuutorointi/tapaamiset
• kirjallinen materiaali, esim. oppaat ja käsikirjat
• sähköinen viestintä
• sähköiset oppimiskeinot, mukaan lukien e-portfolio
• ryhmäistunnot
• mentorit
• ahot-tukiyksiköt
• virtuaaliset oppimisympäristöt
• vertaistuki

Tutkitusti tehokkaimmat ahotoinnin tukiprosessit ovat virtuaaliset oppimisympäristöt ja sähköiset lähteet sekä inhimilliset kontaktit, kuten tapaamiset kasvokkain, ja/tai ryhmätapaamiset henkilökunnan tai mentorin/ohjaajan kanssa. Yhdistelmä tekniikkaa, verkkotukea, yksilöllistä ohjausta/mentorointia sekä selkeitä kirjallisia ohjeita, malleja, esimerkkejä ja tapauksia toimii parhaiten. Tulee kuitenkin huomioida, että tekniikan tehokas hyödyntäminen edellyttää oppijoilta taitoja käyttää teknisiä menetelmiä.

Osaamisen tunnistamiseen liittyvistä menetelmistä löytyy lisää tietoa osiosta Työkalut.