AHOT - ABC

A

AHOT = Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Toimenpiteet, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksilukemisen osaksi opintoja ja tutkintoa. Osaaminen voi syntyä joko formaalissa, epävirallisessa tai arkioppimisessa.

Arkioppiminen = informaali oppiminen

Oppiminen päivittäisissä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvissä toimissa; ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden,
käytetyn ajan tai tuen osalta, eikä siitä yleensä saa todistusta. Arkioppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta useimmiten se on tahatonta tai sattumanvaraista. Ks. myös Epävirallinen ja Virallinen oppiminen.

E

EHEA = Eurooppalainen korkeakoulualue

Yhtenäinen, yhteensopiva ja keskinäisen vertailun mahdollistava eurooppalainen korkeakoulualue, joka edistää Euroopan asemaa korkeakoulutuksen kansainvälisessä kilpailussa.

Elinikäinen oppiminen

Kaikki elämän aikana tapahtuva oppiminen, jonka tavoitteena on kohentaa henkilökohtaisia kansalaisuuteen liittyviä, sosiaalisia ja/tai työhön liittyviä tietoja ja taitoja.

Epävirallinen oppiminen = non-formaali oppiminen

Järjestelmällistä oppimistavoitteiden, käytetyn ajan ja oppimiseen saatavan tuen osalta. On oppijan näkökulmasta tarkoituksellista, esimerkiksi vapaa sivistystyö, työpaikkakoulutus. Ks. myös Arkioppiminen ja Virallinen oppiminen.

EQF = Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. EQF-tasojen määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen.

F

Formaali oppiminen = virallinen oppiminen

Tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa. Oppiminen on oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta järjestelmällistä ja siitä saa todistuksen. Formaali (virallinen) oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista. Ks. myös informaali ja non-formaali oppiminen.

H

Henkilökohtaistaminen

Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus. Tehdään kolmessa vaiheessa.

HOPS = henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Opintojen ohjauksen menetelmä; työkalu opintojen suunnitteluun sekä opiskelun lähtökohtien ja päämäärien selkiyttämiseen. Siihen sisältyy opiskelusuunnitelma aikatauluineen, oppimistavoitteet sekä jatkuva itsearviointi opintojen edetessä.

HOPS-ohjaaja

Opetusta järjestävät yksiköt nimeävät henkilökunnastaan HOPS-ohjaajat, jotka tukevat opiskelijoita opiskelusuunnitelmien teossa.

Hyväksilukeminen

Opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksyminen osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Ks. myös Korvaaminen ja Sisällyttäminen.

I

Informaali oppiminen = arkioppiminen

Oppimista päivittäisissä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvissä toimissa. Arkioppiminen ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta eikä siitä yleensä saa todistusta. Arkioppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta useimmiten se on tahatonta tai sattumanvaraista. Ks. myös Formaali ja Non-formaali oppiminen.

K

Korvaaminen

Hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Ks. myös Hyväksilukeminen ja Sisällyttäminen.

N

Non-formaali oppiminen = epävirallinen oppiminen

Järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta. Epävirallinen oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista. Suomessa mahdollisuutta tarjoavat tyypillisesti vapaan sivistystyön organisaatiot ja työpaikkojen oma koulutus. Ks. myös Formaali ja Informaali oppiminen.

NQF = Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys

Viitekehyksessä Suomen kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvien tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien keskinäiset suhteet määritellään jaottelemalla ne niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan  vaativuustasoon. Rakentuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) pohjalle.

Näyttökoe

Hyväksilukemisen menetelmä, jossa opiskelija näyttää saavuttaneensa oppimiselle asetetut tavoitteet.

Näyttötavat

Osaamisen näyttämisen työvälineet, esimerkiksi HOPS, portfolio, oppimispäiväkirja, työsuoritukset, haastattelut sekä kirjalliset ja suulliset kuulustelut.

O

Oppimistulokset

Kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään oppimisjakson lopussa saadakseen hyväksytyn arvosanan. Määritellään yleensä tietoina, taitoina ja asenteina.

Osaaminen
(osaamisvalmius, asenteet)

Henkilön sellaiset ominaisuudet ja hänen kehittymisensä sellaiseksi, että hän voi suoriutua työstään ja menestyä työelämässä; henkilön pätevyys tai kelpoisuus tiettyyn tehtävään (määrätapauksissa: viranomaisen toimivalta). Ammattispesifejä kompetensseja ovat tietyistä työtehtävistä suoriutumisen taidot. Yleisiä kompetensseja ovat esimerkiksi älykkyys, tiedonkäsittelytaidot ja metakognitiiviset taidot kuten kyky suunnitella, arvioida ja ohjailla omia kognitiivisia prosesseja. Kompetenssit ovat periaatteessa mitattavissa. Joitakin yleisiä kompetensseja voidaan arvioida parhaiten tarkkailemalla henkilön työssä toimimista.

Osaaminen, pätevyys

Tutkinnon edellyttämät oppimistulokset, kyky käyttää tietoja ja taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia autenttisessa toiminnassa (tiedot, taidot, asenteet).

Osaamiskriteerit

Erottelevia tekijöitä, joilla osaamisen taso määritellään. Erottelevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi työprosessin hallinta, työn sujuvuus, itsenäisyys toiminnassa, toimintatapojen monipuolisuus ja yhteistyökyky.

Osaamislähtöinen

Tärkeintä on osaaminen ja oppimisprosessin tulos, ei se tapa, miten ja missä osaaminen, tiedot ja taidot on hankittu. Korostaa joustavia opintopolkuja sekä liikkumismahdollisuuksien rakentamista koulutusportaalta ja -tasolta toiselle.

S

Sisällyttäminen

Hyväksilukemisen muoto, jolla tarkoitetaan muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa, esimerkiksi opintokokonaisuudet sivuaineina tai yksittäiset opinnot valinnaisina opintoina. Ks. myös Hyväksilukeminen ja Korvaaminen.

T

Taidot

Soveltamisen kyky tehtävien suorittamisessa ja ongelmien ratkaisussa. Taitoja voidaan tarkastella sekä kognitiivisina ilmiöinä (ajattelun taidot, loogisuus, intuitiivisuus, luovuus) että muina toiminnallisina ilmiöinä (menetelmien, materiaalien, työkalujen ja -välineiden käyttö, työn prosessien hallinta).

Tiedot

Työ- tai opintoalaan liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuus, osaamisen käsitteellinen taso. Ilmenevät keskustelun, puhumisen, kirjoittamisen sekä muina tietojen ulkoistamisen kykyinä.

Tunnistaminen

Voidaan tarkastella sekä korkeakoulun että opiskelijan näkökulmasta. Opiskelija pyrkii ymmärtämään eri tavoin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sitä suhteessa osaamistavoitteisiin niin, että hän pystyy kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa. Korkeakoulu arvioi opiskelijan esittämän, hänen aiemmin hankkimansa osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin.

Tunnustaminen

Virallisen hyväksynnän antaminen opiskelijan aiemmin hankkimalle osaamiselle.

V

Virallinen oppiminen = formaali oppiminen

Tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa. Oppiminen on oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta järjestelmällistä ja siitä saa todistuksen. Formaali (virallinen) oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista. Ks. myös Epävirallinen ja Arkioppiminen.